18 vuotta hiljattain täyttäneen Reetan tarina avaa silmiä.
—
Lehdet, televisio, netti, koko ympäröivä maailma tulvii seksiä. Seksikkäät kuvat kertovat millaisen naisen pitäisi olla, että hän olisi nainen, miesten silmissä hyväksytty, ja kyllähän niitä kuvia naisetkin katsovat ja vertailevat itseään niihin. Seksiä pursuaa sieltä ja täältä eikä sitä pääse mihinkään pakoon. Koko meidän maailmamme on yliseksualisoitunut.
Kirjoitin aiheesta esseen koulussa jokin aika sitten. Siinä pohdiskelin sitä, miten maailmasta onkin tullut tällainen. Siinä missä seksi jyllää melkeinpä jopa katukuvamainoksissa siitä on tehty myös hysterian aihe. Joku vaari kirjoitti jossain, että häntä oli katsottu kieroon kun hän oli pitänyt bussipysäkillä tyttärentytärtään, lapsenlasta sylissä. Moni mies ei uskalla pysähtyä ja kysyä itkevältä lapselta mikä hätänä, kun häntä luullaan pedofiiliksi. Sairasta, sanon minä.
Minulla ei ole seksiä, enkä tarvitse sitä. Siksi minä kummastelen tätä kaikkea. Minun on aika vaikea elää tässä maailmassa, sillä oikeastaan seksi on alkanut ällöttää minua. En voi seurustella, koska kuka poika nyt haluaisi seksittömään suhteeseen. En vain katso tarvitsevani seksiä, en ainakaan tässä elämänvaiheessa. Olenko epänormaali? Ehkä, mutta toisaalta olen joskus nuorempana, 16-vuotiaana vähän nauttinutkin seksistä. Sitten kaikki vain alkoi muuttua pakkopullaksi, ja syynä oli silloinen seurustelukumppanini, jolle seksi oli eräällä tavalla vallan välikappale. Jouduin liian varhain mukaan seksikokemuksiin, jotka olisivat saaneet jäädä tekemättäkin.
Viimeisen vuoden aikana seksiä ei ole ollut enkä usko että sitä pitkään aikaan onkaan. Tästä on se haittapuoli, että haluaisin kyllä läheisyyttä, mutta mistä löytää poika jolle tällainen suhde käy. Ei varmaan mistään. En usko, että jään ”seksittömäksi” lopun iäkseni, ja saatan jopa sisimmässäni uskoa että kun se oikea tulee vastaan ja hän on kärsivällinen, kaikki saattaa muuttua.
En kuitenkaan tiedä.
Se mitä haluan sanoa varsinkin miehille on, että naiset ja miehet ovat erilaisia. Te miehet olette heti valmiita kaikkeen, mutta kaikki naiset eivät ole. Seksivitsit ja törkeät jutut ovat sitten oma lukunsa. Onko niitä pakko viljellä? Ei minua ainakaan naurata. Mutta kiitos ja anteeksi.
”kuka poika nyt haluaisi seksittömään suhteeseen” Loukkaannuin hieman.
”…ja syynä oli silloinen seurustelukumppanini, jolle seksi oli eräällä tavalla vallan välikappale” Huonoa tuuria. Kaikki eivät todellakaan ole tuollaisia.
”alkoi muuttua pakkopullaksi” Seksiin ei todellakaan tarvitse suostua ellei halua.
Kokonaisuutena, jokainen saa suhtautua seksiin kuten haluaa. Jos joku toinen ei tykkää, ei tarvitse hengata tämän kanssa
Oletko loukkaantuvaa sorttia?
Pohdin nykyään ihan samaa näin naimisissa olevana yli 50-v miehenä… Himot on jo hiipumassa ja nyt sitä vasta arvostaisikin juurikin sydämen rakkautta. Toivottavasti löydät ihmisen, jonka kanssa sydän sykkii samaan tahtiin. Siinä on samalla kivat saumat löytää oma seksuaalisuus uudestaan. Mutta vaikka ei löytyisikään, niin oman sielunkumppanin kainalossa elämä on elämisen arvoista.
Jos ei ole seksiä: ette seurustele – olette vain kavereita. Kannattaa tämä pitää mielessä. Jos joku muuta sanoo, hän valehtelee ja pitkän tähtäimen suunnitelmana on seksi. Tai hän on homo.
On kyllä ihan ok olla ilman seksiä. Se tuntuukin paremmalta, kun on tunteet mukana pelissä. Jos ei löydy vastakkaisen sukupuolen edustajaa, joka herättää näitä tuntemuksia, niin kannattaa vaan pysyä selibaatissa.
Jos menneet seksikokemukset tekevät kaikesta seksistä vastenmielistä, niin kannattaa käydä terapiassa. Seksi on osa tervettä parisuhdetta. Sitä ei kyllä tuossa iässä ihan vielä tarvitse murehtia, kun jos keskittyy opiskeluun, niin voi seksiä harrastaa myöhemmin.
Kannattaqa pitää mielessä, että tällaiset homolässyttäjät ovat insinöörejä tai persuja – ei tuollaisesta paskasta kannata välittää. Jotkut ovat kovin yksinkertaisia, varsinkin määrätynlaiset miehet. He yleensä tykkäävät lykätä penistään autojen pakoputkiin, mielellään bemareiden tai audien.
Hohhoijaa, MIES35V trollailee ympäriinsä. Näitä miehiä, jotka tuntevat samalla lailla kun artikkelin kirjoittaja, löytyy maailmasta pilvin pimein.
Itse olen 27-vuotias mies ja minulla on vielä poikuus tallella. Olen ekaa kertaa vasta nyt viimeisen vuoden aikana ruvennut etsimään kumppania itselleni. En ole koskaan seurustellut kenenkään kanssa enkä harrasta yhden illan juttuja.
Tuntuu että taistelen juuri tuota mieskuvaa vastaan, että heti mun pitäisi olla joku hirveä pukki parisuhteessa tai muuten puoliso alkaa epäilemään joko omaa ulkonäköään tai mun omia mahdollisuuksia harrastaa seksiä.
En anna näiden asioiden vaivata itseäni, vaan pyrin ensiksi rakentamaan suhteen pitkälle ennen kuin alan edes ajattelemaan seksin harrastamista. Jo pelkkä fyysinen läheisyys riittää mulle tosi pitkälle, kun kerran sellaista en paljoa ole harrastanut kenenkään kanssa.
Hei…27v! Laitatko postia toimitukseen. Sinulle on yht.ottopyyntö.
Enpä ottaisi seksuaali- tai parisuhdeneuvoja nimimerkiltä ”Mies35v”… Täysin, osittain, jatkuvasti tai ajoittain aseksuaalisia henkilöitä on Suomessa kymmeniä tuhansia, puolet heistä miehiä, ja he kaipaavat ainoastaan seksin ja terapian tuputtamisen sijaan näiden tuputtajien itsensä valistamista seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa. Monesta väärästä käsityksestä pääsee eroon jo googlaamalla sanan ”aseksuaalisuus”. Kyllä, se on aivan eri asia kuin frigiditeetti.
”Se mitä haluan sanoa varsinkin miehille on, että naiset ja miehet ovat erilaisia. Te miehet olette heti valmiita kaikkeen, mutta kaikki naiset eivät ole. Seksivitsit ja törkeät jutut ovat sitten oma lukunsa. Onko niitä pakko viljellä? Ei minua ainakaan naurata. ”
Ehkä VÄHÄN yleistämistä… Ja toi että miehet tekee tätä ja naiset tätä. Huhhuh. Huomaa että kirjoittaja on noin nuori.